Tervetuloa Helmikuu

Perjantai.

Helmikuun eka päivä, mihin tää aika kiirehtii?

Eilen oltiin tyttöjen kanssa ensimmäinen iltapäivä/ilta yksin, ja asiat rullautuivat paljon paremmin kun osasin odottaa. Tytöt itkivät/tarvitsivat välitöntä huomiota vain kaksi kertaa yhtäaikaa. Päiväkodistakin nouto sujui hyvin mutkattomasti, kun kietaisin vauvan kantoliinaan ja lähdimme pulkalla hakemaan Emmaa. 

Oli mukavaa kantaa lasta kantoliinassa pitkästä aikaa. Hän tuhisi tyytyväisenä rintakehääni vasten, nukkui ja kuolasi paidan märäksi. Oli virkistävää, ja jopa rentouttavaa päästä ulkoilmaan hengittelemään tuota ihanan talventuoksuista ilmaa ilman että oli kiire johonkin (bussiin). Ja tuo lumi! On se ihanaa.

Olet ehkä sinäkin huomannut, että lumen tulon määrä on melko runsasta tänä vuonna. Paikallispuskaradiossamme on ollut paljon pohdintaa lumen määrästä, ja siitä kuinka pettyneitä ollaan Vantaan kaupungin auraustyötuloksiin. En voi käsittää sitä negatiivisuutta ja valittamisen määrää, mikä ihmisistä purkautuu kun pääsee niitä kirjoittelemaan palstoille. Eikö asioista voida keskustella asiallisesti, arvostaen sitä että kaikki alan ammattilaiset tekevät varmasti parhaansa pitääkseen tiet mahdollisimman tyhjinä ja turvallisina? Me muut voidaan keskittyä varaamaan enemmän aikaa liikkumisiin, ja tarvittaessa sen oman parkkiruudun voi ihan itse kaivaa lapiolla tyhjäksi. Saako se oikeasti ketään hyvälle mielelle, kun pääsee syyttelemään toisia sormella ja levittämään vain negatiivisuutta ja pessimismiä ympärilleen? 

Enemmän iloa ihmiset, enemmän iloa ja kiitollisuutta.

Onhan tää sää ihan huippu, pääsee kunnolla pulkkamäkeen ja lumivallitaistoihin kaikki lapset ja lastenmieliset, ja on vaan niin kaunista!

Rattaillakaan liikkuminen ei toki hirveän yksinkertaista tuossa lumessa ole, mutta onneksi on mies joka urhoollisesti puskee eteenpäin. Ja onneksi rattaissa on ilmarenkaat! Lähdettiin siis liikkeelle perheenä ensimmäistä kertaa pienellä stadikierroksella tiistaina. Meidän hieno kierros lopulta päätyi vain keskustakirjasto Oodiin, ja sitä kautta Forumiin kiertelemään. Tarkoitus oli mennä myös Kansallismuseoon, mutta se jäi sitten mun fyysisten kipuilujen takia pois laskuista. Joku toinen päivä sitten. 

Oodin sisäänkäynti - tai koko rakennus sinänsä - on hyvin vaikuttava! Sisään mennessä ensimmäisestä kerroksesta löytyy naulakoiden/infojen lisäksi ravintola, joka oli niin täynnä että emme sitten heidän salaattibaarin osingoille edes yritetty mahtua. Toisesta kerroksesta löytyy erilaisia opetustiloja, joihin ei nyt kovin tarkasti lähdetty perehtymään. Kolmannesta kerroksesta löytyy itse kirjasto, ja paljon ihania sopukoita, jonne olisi ihana hautautua läppärin ja parin kirjan kanssa. Ehkä joku päivä - YKSIN. Kahden lapsen kanssa lähinnä suunnistimme tiemme leikkialueelle, jossa luettiin ja leikittiin hetki Emman kanssa.

Kirjastokierroksen jälkeen lähdimme Forumiin syömään (hitsit ku teki mieli MÄKKIRUOKAA. Milloin viimeks?:D), ja sieltä kahville. Rentouttava kahvihetkivinkki kyllä; ota kaksi lasta mukaan. Päädyttiin ehkä myös ostamaan molemmille uudet puhelimet.. Jes, olikin aika päivittää!

Ainiin, psst, tein instagram tilin blogin kaveriksi. Sinne päivitän useammin pieniä arkisia asioita. https://www.instagram.com/allthingsvilhelmiina/ 

Ihanaa viikonloppua, muistathan rentoutua!