Tervetuloa 2019

Äkkiseltään kun ajattelee, vuosi 2018 ei ole ollut mitenkään erityisen tapahtumarikas. Tuntuu että toukokuun alusta vuoden loppuun aika on ollut yhtä massaa, sillä omat ahdistukset ja raskauden tuomat vaikeudet tuntuvat varjostavan kaikkea hyvää. Sitten kun katselee vuoden tapahtumia tarkemmin - paljon hyvää ja jännittävää on tapahtunut.

Keväällä muutimme Helsingin hälinästä Vantaalle rivitaloasuntoon. Rivariin muuttaminen on ollut ihan parhaita päätöksiä! Emma oppi kävelemään tänne saavuttuamme, ja siihen opetteluun onkin ollut enemmän tilaa ja mahdollisuuksia myös ulkona. 

Meillä on vieressä leikkipuisto, sekä oma pieni piha missä touhuta. Omalle pihalle sain kesällä myös yrttejä kasvamaan, päästiin grillailemaan, pitämään Emman 1v juhlat osittain ulkona kesäkuun alussa. 

Meillä on oma sauna. Ollaan saunojia, joten mahdollisuus siihen milloin vain on just sitä arjen luksusta itseään. 

Luonto on lähellä.

Kesällä päästiin viettämään aikaa mökillä, ja kaikkien meidän isovanhempien luona. Paljon aikaa perheen kesken, grillijuhlia ja aikaa ystävien kanssa.

Syyskuussa alkoi erilainen arki, kun Emma aloitti päiväkodin ja minä jatkoin tiiviimmin koulua. Vaikka verkkoluennot olivatkin pääasiallinen toteutusmuoto ja se aluksi harmitti kovastikin, en olisi syksyn edetessä enää jaksanut istua luennoilla koulussa raskauden tuomien fyysisten vaivojen vuoksi. Kiitos siis verkkoluentojen ja etätehtävien, että sain opiskeluja eteenpäin mukavasti syksyn aikana!

Raskaus on ollut rakas ja rankka. Oon aina ollut ihminen, jolla kestää kauan tottua muutokseen. Tarvitaan paljon valmistautumista, jotta pää pysyy perässä - tai sitten prosessi tehdään sen jälkeen kun muutos on jo tapahtunut. Ensimmäisen lapsen kohdalla valmisteluita pystyi tekemään enemmän rauhassa ja ajan kanssa, toisen kohdalla tulevaan on ollut vaikeampi valmistautua omien olotilojen ja arjen erilaisen hektisyyden vuoksi. Näiden ajatusten saattelemana olen nyt viime päivinä yrittänyt oikein kovasti konkretisoida tulevaa synnytystä itselleni. Valmistautua tähän uuteen vuoteen. Täytyy varmaan vaan luottavaisin mielin heittäytyä ja uskoa että tästä vuodesta tulee parempi oman jaksamisen kannalta. 

Aijon vuonna 2019 keskittyä omaan hyvinvointiin, jotta koko meidän perhe voisi hyvin. Uskon vahvasti että mammat ympäri maan ansaitsevat sellaisen arjen, jossa kokevat pääsevänsä ja voivansa toteuttaa itseään ja huolehtimaan jaksamisestamme. Oman ajan, jaksamisen, arjen säätelyn ja tavoitteiden eteen työskentely on kiinni siitä jaksaako ja haluaako niille tehdä aikaa. Toki tilanteet, lapset ja tukiverkostot ovat erilaisia, mutta pienilläkin teoilla ja suunnittelulla voi vaikuttaa paljon.

Kiitos kaikille jotka ovat olleet mukana meidän vuodessa 2018. Olen ihan superkiitollinen perheestä, joka on ollut apuna ja tukena niin paljon kun he omilta voimavaroiltaan ja arjeltaan on jaksanut ja pystynyt meille antamaan. Mitään ei oteta itsestäänselvyytenä.

Olen kiitollinen ystävistä, jotka ovat jaksaneet kysellä kuulumisia ja käyneet mun luona, kun en oo jaksanu lähtee kahville tai tulla käymään.

Olen kiitollinen Jumalalle, että Hän jaksaa kuunnella mun valituksia ja on aina niin uskollinen. Tiedän että Hän järjestää ja tietää tasan tarkkaan mitä tapahtuu, paljon paremmin kun minä itse. 

Kiitos Juholle, että oot niin rakastava ja kärsivällinen mun kanssa. 

Kuvat: Iida Hakala (babyshower ja perhekuvaus)