Mielikuvitukseton, tylsä, ihana minä!

Kaikki varmaan jossain määrin tunnistaa itsensä tilanteista, jossa huomaa median ja muotivirran vaikutuksen omiin mieltymyksiin. Vaikka ylpeänä voin kertoa himoinneeni vuoden halutuinta mattoa ennen kun se oli vuoden halutuin matto, voin kertoa langenneeni moniin muihin villityksiin. Kuten vaalea puunväri sisustuksessa. Ja Newbie lastenvaatteet. Ja mustat Nike lenkkarit. Marimekon astiat...tosin vasta löytyy kaks mukia, kaksi ostoslistalla.

Eilen meille VIHDOIN kotiutui Peikonlehti. Kiitos äiti joka kävi Prismasta autolla hakemassa tuon vauvan, kun näin autottomana hätäännyin että riittääköhän niitä sieltä mullekin...

Jonkun artikkelin mukaan, jota en tähän hätään löytänyt uudelleen, suosituin viherkasvi tällä hetkellä on Kiinalainen Rahapuu eli Kilpipiilea. Tekstiä lukiessani ja kuvia katsellessani ajattelin että hei, en mä ainakaan tollasta tarvi. Hauskan näköinen kyllä, mutta eiköhän nää nyt riittäis. Varsinkin kun hankintalistalla artikkelia lukiessani oli myös suosituimpien kasvien joukossa olevat Peikonlehti ja anopinkieli. 

Arvaathan kuitenkin miten siinä kävi, kun lähikaupassa oli pikkupiileat 5,95e/kpl. 

ps. ruukun tein itse.

Se oli mielenkiintoinen projekti.

Ja meni heti rikki.

Pikaliimasin osat yhteen.

Vaikka voin käsi sydämellä myöntää olevani joidenkin muoti/sisustusilmiöiden uhri, olisi vain höpsöä hankkia jotain pelkästään koska se on nyt jotenki tosi kuuma juttu. Mun tavote on ympäröidä itseni sellasilla jutuilla, joita katsoessa silmä lepää, voin ihaillla pieniä ja isoja asioita omassa kotona. Oon kiitollinen Juhosta joka kovasti yrittää ymmärtää näitä mun juttuja, ja haluaa antaa mun laittaa meidän kolon meidän (mun?) näköseks. Tosin kyllä silläkin mielipiteitä on. Ja keskustellaan niistä. Yhteinen kotihan tää on. Joskus tie kompromisseihin on turhauttava mutta palkitseva.

Tämä teksti päättyköön anoppini huvittuneeseen kommenttiin:

"Ai vieläkö sä aiot hankkia kasveja?"

Ehkä tää nyt alkais riittää...